Minuun iskee toisinaan tarve kokeilla jotain uutta – jotain erilaista, innostavaa ja palkitsevaa.

Maalaaminen, kuten aidan tai seinän sutiminen, voi tuoda nopeaa tyydytystä: käden jälki näkyy heti.

Olin jo jonkin aikaa seurannut sosiaalisessa mediassa, kuinka tuttavat ja puolituttavat kasvattivat tomaatteja, kurkkuja, paprikoita ja herneitä. Pienen, ehkä liiankin nopean, harkinnan jälkeen päätin itsekin kokeilla keittiöpuutarhurin hommia.

Keväällä 2024 päätin tehdä investoinnin ja hankin pienen, koottavan kasvihuoneen, sellaisen, jossa on ovi ja kattoluukku.

Jo kokoaminen oli oma seikkailunsa. Ensimmäinen yritys osui tuuliseen päivään, jolloin muoviseinät lentelivät pitkin pihaa.

Neljän tunnin kamppailun jälkeen kasvihuone kuitenkin seisoi pystyssä, ainakin toistaiseksi. Olin innoissani.

Mielessäni näin, kuinka tomaatit, kurkut ja paprikat valloittaisivat tilan. Tavoite oli selkeä. Tänä kesänä kasvikset olisivat omasta kasvihuoneesta.

Asettelin innoissani kasvihuoneeseen erilaisia ruukkuja ja laatikoita istutuksiani varten.

Ensimmäinen takaisku tuli, kun tuholainen pilasi paprikasadon. Nostimme paprikat ulos toivoen, että muut pelastuisivat.

Tomaatit ja kurkut sinnittelivät vielä. Oikean kosteuden ja lämpötilan säätäminen oli kuitenkin vaikeaa, etenkin vaihtelevassa kevät- ja kesäsäässä.

No, miten sitten kävi?

Mieheni laski sadon markkina-arvoksi 1,60 euroa. Tomaatit jäivät pieniksi, ja niiden kuori oli kova.

Kun kasvihuone maksoi useita satoja, kokeilu ei hänen mielestään ollut erityisen kannattava.

Myönsin, ettei ensimmäinen yritys mennyt nappiin. Mutta päätin yrittää uudestaan seuraavana keväänä. Olin oppinut virheistäni.

Kasvihuone sai toistaiseksi uuden tehtävän pyörävarastona. Näin mielessäni, kuinka se keväällä taas täyttyisi vihreistä ja punaisista tomaateista.

Sitten tuli marraskuu. Eräänä yönä, kello neljä aamulla, kuului pamahdus. Mieheni lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut.

Pyörät löytyivät, mutta kasvihuonetta ei enää ollut. Se oli lentänyt tuulessa 50 metriä, ja osia löytyi pitkin pihaa.

Kun hän palasi sisälle, hän veti peiton korviin ja totesi:

”Ehkä ei kannata sitten miettiä ensi vuoden tomaattisatoa. Se lensi juuri taivaan tuuliin.”

Mielessäni näin, kuinka tomaatit, kurkut ja paprikat valloittaisivat tilan.

Kirjoittaja on Vamian rehtori.