OMG ja sus! Tbh, mitä on tuo outo kieli, jota lapseni puhuu?

Mitä? Kysyy vanhempi ihmeissään, kun jälkikasvu antaa selvään suomenkieliseen kysymykseen täysin käsittämättömän vastauksen. Nuoriso on kuitenkin aina käyttänyt omanlaista kieltään.

Nuorisokieli kasvattaa ikäluokkien välistä kuilua. Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä lastensa käyttämiä sanoja tai he itse käyttävät niitä väärin.

Uusia sanoja tulee koko ajan ja kielen muutosvauhti on nopea. Vaikka luulisi, se ei ole kuitenkaan sen nopeampi kuin kymmeniä vuosia sitten.

– Nuoret poimivat uusia sanoja erityisesti somesta. Sanojen omaksuminen osaksi kieltä ei ole kuitenkaan nopeutunut vuosien takaisesta, kertoo Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) erityisasiantuntija Matti Räsänen.

Nuorten kieleen yhdistetään usein vierasperäiset, yleensä englanninkieliset, sanat. Lainasanojen käyttö ei kuitenkaan rajoitu vain nuorisokieleen.

– Lähes kaikilla suomen kielen sanoilla on jokin lainayhteys, Räsänen muistuttaa.

Englanninkielisten lainasanojen käyttö yleistyi toisen maailmansodan jälkeen. Nykyään sanoja tulee jatkuvalla syötöllä sosiaalisesta mediasta, joka on osa lähes kaikkien nuorten elämää.

Jatkuva englannin käyttö ja sille altistuminen kehittää kielitaitoa, mutta siinä on myös huonot puolensa.

– Nuoret eivät välttämättä näe suomen kieltä niin merkityksellisenä, koska monissa tilanteissa voidaan käyttää englantia, Räsänen sanoo.

Asennemuutos näkyy

Asennemuutos näkyy laskeneessa mielenkiinnossa äidinkielen opiskelua kohtaan.

– Äidinkielen opiskelu on edelleen tärkeää. Se on suorassa yhteydessä yhteiskuntaan integroitumiseen ja esimerkiksi työnhakuun.

Jotkut ovat sitä mieltä, että lainasanojen käyttö köyhdyttää kieltä. Räsänen ei näe asiaa niin.

– En sanoisi, että kielemme varsinaisesti köyhtyy. Sen sijaan sen variaatio kasvaa, kun sanoja tulee lisää.

Uusien sanojen lisääntyessä yleiskieli ja somekieli kuitenkin sekoittuvat helposti toisiinsa. Nuoret käyttävät tyypillisesti paljon mediaa, jolloin sieltä nousseet sanat ja ilmaisut päätyvät helposti esimerkiksi kouluesseisiin.

– Kielenkäytön konteksti voi hämärtyä, kun yleiskielen käyttöala muuttuu.

Englanninkielisten lainasanojen käyttö yleistyi toisen maailmansodan jälkeen. Nykyään sanoja tulee jatkuvalla syötöllä sosiaalisesta mediasta, joka on osa lähes kaikkien nuorten elämää.
Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Matti Räsänen painottaa, että suomen kielen opiskelu on edelleen tärkeä. Asiallista kieltä tarvitaan varsinkin aikuisten elämässä.

Asuinpaikka vaikuttaa

Nuorten puhetapa ja käytetyt sanat eivät ole samanlaisia kaikkialla. Asuinpaikkakunta vaikuttaa kielenkäyttöön.

– Eri paikkakuntien nuorilla on omat murteet, sanastot ja intonaatiot. Alueiden sanastot eivät välttämättä aukea muualla asuville.

Myös kaupunginosien puhetavoilla on eroja. Tämä näkyy jo pääkaupunkiseudulla.

–Esimerkiksi  Itä-Helsingissä eri kielet ovat paljon kontaktissa toistensa kanssa. Siten kielistä syntyy niin sanottuja hybridimuotoja, eli useampia kieliä sekoittuu keskenään.

Kielet yhdistyvät kontaktien kautta. On tavallista, että nuoret käyttävät englanninkielisten lainasanojen lisäksi nyt myös arabian ja somalinkielisiä ilmauksia.

– Sanojen käyttö riippuu siitä, millaisessa ympäristössä nuori elää ja kuinka paljon kielet ovat siellä kontaktissa. Toisilla alueilla hybridikieliä syntyy helpommin.

Kielellä on kaiken kaikkiaan iso merkitys nuoren identiteetin muodostumiselle.

– Puheenaiheet ja yhteiset kiinnostuksen kohteet vaikuttavat käytettyyn kieleen. Kielen kautta luodaan oman ryhmän dynamiikka.

Nuoriso–suomi-sanakirja, lyhyt oppimäärä

biiffi = tappelu

buli = iso

boomeri = aatteiltaan tai mielipiteiltään ajastaan jäänyt

cap = valehdella

clout = suosio, vaikutusvalta

dire = yksityisviesti

dope = hieno

emo =tunteellinen (engl. emotional)

facts = täysin totta

fomo = pelko jäädä jostakin paitsi (engl. fear of missing out)

fitti = asukokonaisuus

ghostata = jättää huomioitta, esim. ei ikinä vastaa saatuun viestiin, vaikka lukee sen

hits different = kun joku ”hits different”, se on selkeästi parempaa kuin tavallinen

ily = minä rakastan sinua (eng. I love you)

imo = minun mielestäni (engl. in my opinion)

k = ok

Karen = valittava keski-ikäinen nainen

lol = nauraa ääneen (engl. laughing out loud)

lowkey = kertoo pitävänsä ehkä vähän jostain asiasta, mutta ei halua täysin myöntää sitä

omg = voi hyvänen aika (engl. oh my god!)

period = sana, joka lisätään lauseen loppuun painottamaan lauseen pointtia tai sanomaa

red flag = varoitusmerkki, negatiivinen piirre toisessa henkilössä

sain = ymmärsin

servata = saada toinen hiljaiseksi sanomalla tälle jotakin osuvaa

shees = sanonta, jos jotain jännittävää tai hienoa tapahtuu

sherlock = ilmaistaan havainnon esittävän henkilön tehneen ilmiselvän havainnon, sarkastinen toteamus

sike = läppä

simp = tehdä epätoivoisesti mitä vaan, vähän liikaakin, ihastuksen eteen

slaidata dm = tulla laittamaan yksityisviestiä

spill the tea = kertoa juoruja

sup = mitä kuuluu

sus = epäilyttävä (engl. suspicious)

söis = käytetään reaktiona jonkun toisen ikävään asiaan, esim. - Sain kokeesta hylätyn - Söis muakin.

tbh = rehellisesti sanottuna (engl. to be honest)

Veeti = 10-15-vuotiaan pojan stereotypia, uuden aikakauden Jonne

xD = nauruhymiö, joka ilmaisee suurta naurua. Jos lyhenne kirjoitetaan pienellä xd, kyseessä on hauska juttu. Lyhennettä voi käyttää myös

sarkastisessa mielessä

woke = yhteiskunnan epäkohdat tiedostava ja valveutunut henkilö

wörtti = sen arvoista (engl. worth it)

yeet = heittää jotain kovalla voimalla

Seuraa artikkelin aiheita

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje